Osta myös varaosia!

Niin, sillä parhaimmatkin vehkeet voivat mennä rikki kovakouraisessa käsittelyssä. Ja näinhän sitten juurikin tapahtui. Octosta, eli siitä mistä sukelluskaveri hengittää jos vaikka sen oma ilma loppuu, meni sitten sellainen pakkosyöttönappi paskaksi. Ei hätää siinä mielessä, että octoahan ei käytetä muuta kuin hätätilanteessa, mutta kyseinen painike meni rikki siten, että pienestä tärähdyksestä se alkoi puskemaan ilmaa täysillä ulos. Happipullossa on ilmaa yleensä sellaiset 200 baria, ja tuollainen purskahdus heitti ulos 10-20 baria, mikäli sain sen välittömästi loppumaan. Eli jouduin turvautumaan lainakamoihin.

Ongelma oli myös siinä, että kyseistä ruotsalaista firmaa (Poseidon) ei juuri näy täällä Thaimaassa, joten varaosat ovat myös hieman kiven alla. Onnekseni tuohon käyttämäni sukellusliikkeen kulmille on juuri avaamassa kyseisen firman toimipiste. Pistin tyypille mailia lauantaina, ja sunnuntaina kyseinen herra oli kiikuttanut uuden pakkosyöttöpainikkeen käyttämääni sukellusliikeeseen. Kovin ystävällistä. Olin tosin ehtinyt jo myös ostamaan 7Elevenistä rullan jeesusteippiä ja teippaamaan octon siihen kuntoon, että sitä mitä luultavimmin olisi pystynyt käyttämään. Parempi toki näin, niin ei tarvi arvuutella pärähtääkö octo puskemaan ilmaa 30 metrin syvyydessä sellaisella vauhdilla että tankkini on tyhjä alta minuutin.

Muutenkin on pitänyt todella kiirettä sukellusten parissa. Hyvä tietysti niin, sillä sukeltamaanhan tänne tulinkin. Nyt on viikossa kertynyt 14 sukellusta ja olen suorittanut advanced open water diver ja rescue diver -kurssit. Harmittaa kyllä jonkin verran ettei mistään enää saanut sukelluskoteloa digipokkariini. Tässä sitten yksi kuva paluumatkalta Phi Phi saarilta. Päivät on menneet aika pitkälti seuraavalla kaavalla: herätys klo 08, sukellusliikkeellä 08.30, veneellä 09. Pari banaania naamaan aamupalaksi. klo 11 eka sukellus, jonka jälkeen lounas. Seuraava sukellus klo 13 aikaan ja paluu satamaan noin klo 16 aikaan. Sitten kamojen huuhtelu ja kuivumaan ripustaminen, kämpille suihkuun ja jonnekin syömään mukana sukellukseen liittyvää oppimateriaalia, jonka opiskelu jatkunut kämpillä noin 21-22 asti, jolloin olenkin ollut täysin poikki ja mennyt nukkumaan.
Tässä kuva mun kämpästä:














Ekana välipäivänä vuokrasin skootterin ja ajelin ympäri saarta. Hihattomassa paidassa huristelin menemään, mutta enpä ollut sitten tajunnut kurottaa sitä aurinkorasvaa myös lapaluiden kohdalle, jotka tietysti kärtsäsivät kolmen tunnin ajoreissun aikana. Muita varsinaisia välipäiviä ei ole sitten ollutkaan. Tämä päivä olisi ollut sellainen, mutta en malttanut olla lähtemättä sukellusreissulle kokeilemaan toimiiko tuo octo nyt uudella pakkosyöttöpainikkeella vai ei.

Ja toimihan se. Oli muutenkin erinomainen sukellusreissu, meitä oli vain 3 asiakasta veneessä, joten turhaa ruuhkaa ei tullut. Lisäksi oli täysin tyyni keli ja näkyvyys aivan huippuluokkaa. Dive masterin mukaan paras näkyvyys mitä hän on noilla kohteilla koskaan nähnyt. Ja nähtävää myös riitti. Perus pikkukalojen ja värikkäiden korallien lisäksi jonkin aikaa tuli seurattua kilpikonnan ruokailua, jonka jälkeen huomion kieltämättä aika törkeästi varasti leopardihai. Ja sitten toinen samanlainen, ja kolmas... loppujen lopuksi tuli nähtyä 6 kappaletta leopardihaita, sellaisia kaksimetriä pitkiä. Yhden nukkumista pääsin seuraamaan alle metrin etäisyydeltä. Leopardihai on siis tän näköinen otus:













Huomenna illalla on lähtö Similanin luonnonpuistoon 4 päivän sukellussafarille. Viime vuonna tuli oltua samaisella safarilla ja oli aivan huippuhauskaa, toivottavasti myös tänä vuonna. Ja vielä jos sattuis näkeen siellä Manta Rayn niin voi veljet, missä lienet, olisipa silloin varmasti aika fiilistelymeininki päällä. Ja toivottavasti jollain muulla olis silloin kamera mukanaan... =)

Mantat voi painaa sellaiset 3000 kiloa ja siipien, räpylöiden, evien, miksi noita nyt sitten kutsuukaan, läpimitta voi olla reilut 7 metriä. Ei siis mikään ihan pikkusintti. Kaikkien, tai ainakin melkein kaikkien sukeltajien märkä päiväuni.

Kyllä elämä siis maistuu täällä.

Below the surface you don't have to think how happy you are, deep down you know you have came to home.